Ulos kun katsoo, ei välttämättä tule mieleen otsikkoteksti: oikeasti meillä on maa harmaana ja räpsii vettä/räntää.

Mutta niitä äitini sai eilen äitienpäivälahjan muodossa:

IMG_3942.jpg

4.4.20 aloitin oman Muisto-neuletakkini Gedifran ihanasta Lana Mia -langasta, jossa on 80% merinovillaa ja 20 % polyamidia. Lanka on todella ihana ja helppo neuloa, eikä se yhtään kutita. Ensimmäiseksi neuletakikseni valitsin suositusten perusteella tuon Veera Jussilan Muisto -neuletakin, ja helppo se onkin ollut tehdä: malli on yksinkertaisuudessaan kaunis, ja ohje helppolukuinen, vaikka alkuun mietityttikin, kuinka jaksaisin neuloa takin noin ohuesta langasta puikoilla 3,5.. 

Yllättävän helposti se kuitenkin sujui, ja into pysyi, joten uskaltauduin ostamaan lisää samaa lankaa, ja päätin neuloa siitä äidillenikin samanlaisen. Aikaa oli 4 viikkoa, ja siinä samalla piti vähän edes yrittää edistää omaa neulettakin, sillä kyselyä sen valmistumisesta tuli tasaisesti. Sormet olivat välillä rei'illä ja laastarein paikotut, mutta silti neule edistyi hitaasti... Oikeastihan tikuttelin paljonkin, mutta salaisuus piti pitää. 

Ilmeisesti siinä onnistuin, sillä saajan ilme oli näkemisen arvoinen, kun pakettinsa avasi. 

IMG_3956.jpg

Oma takki on vielä vähän vaiheessa, onneksi intoa neulomiseen riittää edelleen. Ja onnistuminen tuo lisää intoa, joten eiköhän se minunkin valmistu ajallaan.

Ihan kohta lähdetään äidin syntymäpäiväkahville. Onnea äiti 💖

Tällä kertaa paketista ei paljastu tuollaista yllätystä, mutta jotain muistamista ja toivottavasti mieluista kuitenkin.

 

Mukavaa maanantaita ja alkanutta viikkoa!

 

-Sallius-