Kaksi päivää ovat ajatukset olleet melkoisen jumissa päässä jyhmivän säryn takia, mutta tänään särky on onneksi ollut vain pienenä tummuutena taka-alalla, joten päätin lähteä pihalle verestämään vanhoja muistoja ketkupolkkaillen. Pienenä tyttösenä vietin mummolla maalla aina joulut ja uudet vuodet, ja siellä sain ketkuilla mieleni mukaan: postin kävin usein ketkupolkkaillen hakemassa, ja joskus muistaakseni kaupassakin. Tiet olivat kunnolla jäässä, ja meno oli sen mukaista. Tänään tuo touhu ei ollut ihan yhtä liukasta, mutta hyvin kulki kuitenkin. Ja aikamoiseen rääkkiin siinä joutuvatkin pakarat ja reidet - paljon rankempaa on kuin käveleminen, ja hauskempaa. Ison ylämäen tuupin suosiolla, mutta sitäkin lujempaa tulin takaisin päin samaa mäkeä.

Monta muistoa kirvoitti tuo huviajelu, ja kaupan päälle sain kunnon hien ja punaiset posket, huurteisen myssynreunan ja  hyvän mielen.  Ihanaa!

-S-

ps. Kiitos toivotuksistanne, ystävät!