On tällä pelkällä oleilemisellakin puolensa: ei tarvitse nukkua koko päivää, vaan voi herätä pirteänä jo kahdeksan jälkeen! Kylläpä on mukavaa, jää koko päivä aikaa touhuta, tai olla touhuamatta.

Mies lähti töihin, nuorimmainen nautiskelee aamun rauhasta ja makoilee sohvalla katsellen vanhoja Salkkareita. Esikoinen nukkuu vielä, eikä herää ainakaan tuntiin, jos ei käy tökkimässä. Muistan itsenikin tuon ikäisenä, ja vanhempana, kyllä silloin uni maistui. Itse asiassa aikas usein uni maistuu minulle vielä viikonloppuisinkin turhan hyvin. Sehän sitten harmittaakin, kun tulee nukuttua pitkään, ja päivä jää lyhyeksi. Mutta onhan se hyvä nukkua väsymystään pois joskus.

Eilen illalla ihmeteltiin poikien kanssa kummia piiperrysjälkiä lintulaudan alla, ja kun tarkkaan katsottiin, hangessa liikkui jotain. Pikkuruinen hiirihän se siellä...  Jäljet johtivat talon nurkalle, joten taisi olla se sama piipertäjä, joka tuolla välikatossakin joskus rapistelee. Miesväki kävi virittämässä loukun talon nurkalle, katsotaan, kuinka käy. Minä en ainakaan käy sitä loukkua tarkastamassa, voi hiiri rukka. Vaikka ymmärrän kyllä senkin, ettei se kovin hyvä ole, jos hiirulaiset juoksentelevat pitkin poikin. Onneksi niitä ei sentään vilisemällä ole..

Pitäisiköhän mennä aamupalalle, jos tänään saisi jotain aikaiseksikin? Päiväkin alkaa jo valjeta. Enää KOLME yötä jouluun!

Reipasta päivää!

-S-