Niin on tämäkin aurinkopäivä painunut iltaan. Pojat kiipesivät yläkertaan nukkumaan, mies on siskonpoikiensa kanssa iltakalassa. Tulevat varmaan vasta joskus yöllä. Toivottavasti tänään tulee kalaa, se kun on muuten ollut niin heikkoa. Nuo kaksi nuorempaa kalamiestä ovat ennenkin saaneet saalista, mutta soisin sitä tulevan tuolle vähän vanhemmallekin, kokemusta kun on kuulemma jo riittävästi, ja on kyllästynyt kyselijöille vastailemaan olematomasta saaliistaan. Ehkä sitten viimeistään sillä tulevalla pohjoisen reissulla tulee kalaa, ainakin viimeksi Norjan vedet palkitsivat kalastajat ruhtinaallisesti.

Alkuviikolla lueskelin kirjoittamaani matkapäiväkirjaa tuolta reissulta, ja yhtenä päivänä parin tunnin kalareissulta ruokapöytään kelpuutettiin 13 kalaa niistä monesta kymmenestä, joita merestä nousi. Ja voi sitä onnea miehen kasvoilla, kun haavilla nostettiin veneeseen oikea PETO:

Hyi kamala, kun se on kammottava! Se on kissakala, 6,5 kg! Ei meinannut vene riittää perääntymiseen minullakaan, kun jouduin tuollaista haavilla nostamaan. Jalkani siirsin pikaisesti kauemmaksi, tuollainen kun saattaa purra napsaista jalkaterän noin vain saappaan läpi. YÖK!

Tuli sieltä toinen vähän kesympikin tapaus: 4,5 kg turska..

Näitä ei taida näistä lähivesistä nousta, mutta olisin ihan tyytyväinen jokinlaiseen kuhaankin, se olisi aikas makusta savustettuna. Ahti suo antejaan...    

Haaveilin tuossa, että olisin katsonut boxilta vielä yhden eilen nauhoittamani ohjelman, mutta jaksankohan enää. Pesukone kyllä vielä rummuttaa viimeisiään, joten hetken joudun valvomaan joka tapauksessa. Huomenaamulla alan leipoa: kakku on ainakin tehtävä, ja suolapalaa. Vieraiden määrä onkin vähän lisääntynyt, mutta ei niitä paljoa ole vieläkään, en ota stressiä tästä. Mansikkakakkua en vielä raaski tehdä, mansut ovat aika kovissa hinnoissa toistaiseksi, mutta toivottavasti muuten tulee hyvää. Ajattelin tehdä vähän kokeiluja...

Nyt unia, unia kaikille, huomenna jatketaan uusin voimin!

-S-