Kaikki täällä poikenneet ovat varmaankin huomanneet, että blogillani on uusi ulkoasu. Ulkona on niin kovin rehevää ja värikästä, että tuo blogini vanha ulkoasu alkoi ahdistaa. Siispä korvasin sen tuollaisella rauhoittavan sinisellä, ja kuitenkin jotenkin kovin kesäisellä pohjalla. Toistaiseksi. Sininen ei ole lempivärejäni, joten en tiedä, kauanko aikaa tuotakaan jaksan katsella, mutta tähän hetkeen en muutakaan mukavaa löytänyt, vaikka noita selailin kuinka ja kauan. Olkoon siis näin, kunnes törmään ihanampaan ja taas juuri siihen hetkeen ja mielialaan sopivaan.

Keittelin pitkästä aikaa nakkisoppaa ruuaksi, ja hyvin näytti uppoavan. Muutama päivä ollaan mentykin sillä meidän "yleisimmällä" kesäruualla: uusilla perunoilla, sillillä, makkaralla ja salaatilla. Tuo soppasatsi riittää vielä huomisellekin, perjantaina syödään ihan muuta, ja jossain ihan muualla. Toivottavasti.

Tänään käytiin onnittelemassa mieheni kummipoikaa, täytti 18 vuotta. Onnea vielä! Tuntuu niin hassulta, kun nuo lapset kasvavat, eikä kuitenkaan itsestä huomaa ikääntymistä samalla tavalla. Meilläkin esikoinen viettää tusinasynttäreitään lauantaina, mutta huomenna kahvittelemme nämä lähellä asuvat. Enää en ole sen kummempia synttäreitä hänelle pitänyt, mutta jos joku kahville ja kakulle haluaa tulla, tervetuloa! Aamusta ajattelin leipoa kakun, ja jotain pikkusuolaista, en kuitenkaan sen seitsemää sorttia. Yhtä ohjetta olen halunnut päästä kokeilemaan, ja sen ajattelin toteuttaa huomenna. Katsotaan, mitä tulee. Niistä voin raportoida myöhemmin, jos jotain raportoitavaa on.

Kello alkaa kilkatella seitsemää. Esikoinen ja mies lähtevät kohta reeneihin, minä avantosaunalle, vaikkei siellä avantoa enää olekaan. Taidan päästä ihan yksin matkaan, nuorimmainen ei luvannut lähteä mukaani. Oikeastaan ihanaa mennä ihan itsekseen, saa pienen hengähdystauon tuosta muusta seurueesta. Taidanpa ottaa mukaani yhden kesäsiiderin, ja nauttia kesäillasta. Ja sehän tarkoittaa sitä, että mennä huristan polkupyörällä, samalla tulee testattua polven kunto. Rappureenini olen tehnyt tunnollisesti, vaikka välillä ei ole lainkaan huvittanut, tai polvi on vähän kipuillut. Viime päivät ovat  sujuneet (onneksi ja ainakin toistaiseksi) ilman kipulääkettä, jospa se tarkoittaisi sitten sitä, että toipuminen on alkanut. Voisiko sen tulkita noin? Uskaltaisiko jo? Päättämätön

Nyt pakkamaan uimakassia! Täältä tullaan, rantasauna! Pusu

-S-