Niin tein kuten sanoinkin, kaksi lääkettä otin yöksi. Vaan olipa huono yö. Luulin, että olisin nukkunut hyvin ja rentoutunut siinä nukkuessani, mutta kovinpa tuli käännyttyä ja väännyttyä, heräiltyä moneen kertaan. Sitten kun aloin todella heräilemään, olo oli juurikin sellainen kuin kyseisenlaisen yön jälkeen kaikki tietävät: tokkurainen ja ärtynyt, hampaitanikin olin purrut niin, että nyt ovat leukanikin jumissa. Ja sitä ärtymystä jatkuu, ja jatkuu...

Eikä sitä ainakaan helpota, että leivänpaahdin käräytti ilmaan kammottavan palaneen käryn, johtuen ilmeisesti siemenleivästäni, sillä esikoisen leivät se tuntui paahtavan ihan normaalisti ilman ylimääräisiä. Sekin kiukuttelee, näköjään. Hartiat ja pää tuntuvat painavan tonnin, ja jos vaan väsyttäisi, kömpisin takaisin sänkyyn. Mutta ei väsytä niin paljoa, joten sitten täytyykin miettiä, mitä tekisi, että piristyisi.

Hoh hoijaa - valitusvirsiä...

 

-S-