Ihan kiva kun on "töitä" vaan kolmena päivänä viikossa, jää mukavasti myös vapaata omiin touhuihin. Tiedän kyllä, ettei tämä enää kauaa voi jatkua näin, pakko on jossain vaiheessa siirtyä ensinnäkin pidempiin päiviin ja sitten pidempään viikkoon. Mutta nyt nautin tästä. Joskus saan jopa jotain aikaiseksi. 

Tämä koiruus syntyi kaveriksi jollekin lapselle/nuorelle, joka viettää joulua Tays:ssa. Osallistun siis paikallisen ompeluryhmämme kanssa Suomen suurin joululahja -projektiin, jossa valmistamme pehmoja eri ikäisille lapsille ilostuttamaan joulua sairaalassa. Viime vuonna sain aikaiseksi pari norsua, ja pari-kolme muuta ötökkää, tänä vuonna olen jo hyvissä ajoin liikkeellä, joten saattaapa olla että kaveruksia lähtee meiltä maailmalle muutama enemmän. Itse asiassa kolme on tehtynä jo, tämän lisäksi kaunis flowerpower-ponny ja yksi nallemikälieotus. Itse kun suunnittelee ja kaavoittaa, ei koskaan tiedä millainen on valmiina. Tosin tämä koiruus on ihan oikealla kaavalla tehty, muistaakseni Tessukoira oli tämän nimi ja kirja oli.... Hmmm.. Enpäs nyt muistakaan..

Ja nythän siis on oiva tilaisuus jatkaa ompeluita, vasta kuudelta on savikurssi, eikä kotonakaan pakollisia kuin tiskarihommat, jotka eivät kauaa vie. Paitsi muuten että taisin luvata meidän 14v synttärisankarille leipovani tonnikalapiirakkaa ja unelmakääretorttua. Hups....

-S-