Ihanaa kun pitkästä aikaa herää suunnilleen helposti kymmeneltä kellon soittoon! Vuorokauteni hankalimmat kohdat ovat nykyään nukkumaan meneminen ja se unen saaminen, sekä herääminen uuteen päivään: illalla uni ei meinaa tulla, vaikka kuinka väsyttäisi - päässä pyörii tuhat ja yksi asiaa ja ideaa, jotka pitäisi laittaa heti muistiin ja työn allekin mielellään, jotta niistä joskus jotain tulisi. Mutta eihän se passaa yöllä kuppelehtia miten sattuu, vaikka nyt toistaiseksi kotoSalla olenkin. Ja sitten on stressi, kun en jaksa herätä kun vasta puolen päivän maissa - silloinhan on päivä jo pitkällä...

Apua tuohon unen saamiseen ja levottomuuteen minulla kyllä on, mutta sitä en mielelläni paljoa käytä, pikkurippusen vaan illalla, jotta oikeasti herään jossain vaiheessa päivää. Jos määrätysti sitä otan, voi olla, etten pääse sängystä ja sohvalta oikeasti mihinkään koko päivänä, ja illalla sitten taas sama satsi. Taitaisi jäädä tämä elämä elämättä =)

Mutta juu, siis hyvä päivä: olen jo pyöräyttänyt tiskarin ja pyykkikoneen, ommellut pari pussukkaa, ja leiponut teeleipää. Itse asiassa päiväkahvin keitettyäni mieleni alkoi tehdä omppupiirakkaa (jota en ole kertaakaan tänä syksynä vielä saanut tehtyä), mutta päädyinkin tekemään teeleipää, koska se valmistui nopeammin. Ja niin hyvää tuli - nam ja maiskis! Kolme palaa vetelin pellin kokoisesta leipäsestä rasvan ja juuston kanssa, ja nyt on massu ihan täynnä. Katsotaan, maistuuko pojille välipalaksi.

Auto sai uuden tuulilasin juuri, ja kohta lähden viemään sitä katsastukseen. Samalla keikauksella käyn kurkkaamassa löytyykö ihania matonkuteita tai pipotrikoita Tesoman Triteksistä, ja sitten suuntaan auringonkukkapellolle poimimaan ison kimpun aurinkoja pöydälle: Tampereen kaupunki viljelee ns. maisemapeltoja, joilta kaupunkilaiset (ja minä =} ) voivat käydä poimimassa vapaasti kukkia, herneitä ja viljaa. Ihana idea <3  Sinne siis!

Hyvää viikonloppua teille kaikille lukijoille!

Ihanaa, kun viitsitte kommentoida, se innostaa taas kirjoittamaan <3

 

-S-