Edelleen pursuilee pääkoppani kaikennäköistä ideaa ja ajatusta, mutta viime aikoina lisäksi on tullut vielä kaikenmaailmasia hoidettavia asioita, täytettäviä lippuja ja lappuja nipuittain ja lomakkeita sivuittain. Ei pääse tylsäksi käymään elämä, kun jatkuvasti tulee uusia yllätyksiä - kivoja ja ei niin kivoja, mutta selvitettävissä olevia onneksi. Olen siis täytellyt monenlaisia lappuja ja tehnyt selvityksiä, hankkinut erilaisia todistuksia ja tiedottanut asioita eteenpäin, suunnitellut, pelästynyt pirusti ja suunnitellut taas tyytyväisenä siitä, että asiat alkavat hahmottua, ainakin vähäksi aikaa eteenpäin. Yksi todistus enää puuttuu, niin saan ison nivaskan tärkeitä papereita lähtemään uuteen osoitteeseen. Ja sitä myöten toivottavasti muutaman viikon kuluessa ratkeaa sitten taas asioita eteenpäin ja suunta loppuvuodeksi, vaikka eihän sitä nyt paljoa jäljellä enää ole.

Mutta väsyttää tämä - turkasesti! Mieli tekisi tarttua puikkoihin ja antaa mennä kilkattaa, mutta ei sen vertaa jaksa ajatella, mihin viimeksi jäi. Jos nyt vaikka tyhjentäisin ja täyttäisin tiskarin, sitten voin hyvällä omallatunnolla köllähtää sohvalle, siellä en tänään ole yhtään vielä käynytkään. Hups - kuinkas niin onkaan päässyt käymään..?

 

-S-