...täällä villissä maas'...

Niinpä, kotona ollaan. Keskellä sitä samaa, mistä eilen lähdin. Mihinkäs tämä olisi yhden yön aikana muuttunut. Mutta en ole minäkään tainnut kovasti muuttua, vähän kuitenkin. Rohkeammaksi ainakin, kun uskalsin yksin lähteä retkelle. Osasin myös nauttia siitä, onneksi. Jatkossa tulen tällaisia reissuja varmasti vielä tekemään, miehelläni kun on tapana "ajaa" minua välillä ulos tuulettumaan ja nollautumaan.

Ensimmäistä kertaa tänä keväänä minulle tuli tunne, että voisin vaikka jatkaa palloiluharrastustani nyt, kun siirrymme ulkokentille. Tänään en reeneihin ehtinyt, ja torstaina vielä on sisäreenit, mutta jos sitten seuraaviin jo menisin. Olettaen tietysti, että jalka kestää. Sitä valitettavasti epäilen, mutta ilman kokeilua ei voi tietää. Kaikkea kivaa olisi sillä saralla edessä tulevana kesänä, mutta aika näyttää. Sen verran kuitenkin sain virtaa vapaudestani, että päässäni alkoi muhia uusia ajatuksia ja suunnitelmia itseäni koskien. Toivottavasti olen nyt pääsemässä kevätfiiliksiin kiinni, tämä talvinen raskaus ja harmaus tunne-elämässä alkaa todellakin jo ahdistaa.

Nyt kuitenkin aurinko paistaa, ja kutsu avantosaunalle kuiskii kevättuulessa. Sitä kutsua aion tänään noudattaa. Ukkosenikin lupasi jättää tämäniltaisen pelinsä väliin, jotta voimme viettää perheen yhteistä aikaa. Kohta siis saunakamppeet kasseihin, ja koko porukalla saunalle, sitten voikin vähitellen alkaa laskeutuminen arjen haasteisiin. 

-S-

Edit. Vaihdoin vihdoinkin tuon sivupohjan vähän iloisemmaksi, jospa sekin toisi kevätmieltä. Itselleni tämä tuo mieleen lähestyvän vapun, kevään juhlan.