Miksiköhän sitä usein kaipaa piristystä arkeen, silloin kun tuntuu, ettei aina vaan jaksa sitä samaa oravanpyörää? Eikös tutun pitäisi olla turvallista? Ja turvallisuuden mukavaa? Onko siis ei-turvallisuuskin mukavaa - joskus? Ainakin se on erilaista.

 

-S-