Meinasi sitten paukahtaa hermo tuon toisen pussukaisen kanssa temmeltäessäni. Kesti ihan tuhottoman kauan sen tekeminen, ja alusta asti vaikutti hankalammalta kuin ensimmäinen. Vasaralla sain paukutella muutaman kymmenen kertaa enemmän, ja vielä ilmeisesti kaipaa "käsittelyä". Mutta seurailen sen käyttäytymistä, ja otan kohta uudelleen koirakouluun, jos ei asetu. Taitaa jäädä tällä kertaa viimeiseksi pussukaiseksi, tuossa meidän kaupassa kun ei ole muita kehyksiä kuin nuo kyseiset kapoiset. Minun taidoillani tarvittaisiin varmaan kolme senttiä leveät, että saisin reunat sinne kauniisti. Sinooperissa kuulemma on hyvä valikoima, ainakin joskus ollut, mutta kuka sinne asti pääsee? Joka tapauksessa, tässä tämä nyt sitten on:

..huulillaan tämän hetken suosikkipunani.

Ja vielä molemmat yhdessä: vähän eri malliset, kankaat ja kehykset samat, mutta eri kokoiset. Ihan kauniit näin kuvan välityksellä, mutta eivät kestä lähempää tarkastelua. Ja minä kun ajattelin antaa nämä kesän aikana uusille omistajille..  

Ehkä sittenkin lisää harjoittelua, ja oivalluksia, kiitos!

-S-