Pojat ovat monena päivänä viihtyneet kavereidensa kanssa läheisellä kentällä pelaamassa jääkiekkoa. Niin tänäänkin. Aamulla kovasti suunnittelivat, ketä pyytävät pelaamaan, ja koska menevät. Kun mieluisa porukka (viisi poikaa ekaluokkalaisista kuudesluokkalaisiin) oli saatu kasaan, ja pelattu reilu tunti, rappu alkoi kopista, ja pelimiehet tulivat kotiin. Alkuun ihmettelin vain, kuinka näin nopeasti tulivat, kun yleensä pelailevat vähintään sen kaksi tuntia, oli pakkanen millainen hyvänsä. No, mies pyysi minua katsomaan, mitä "oli saatu aikaiseksi" siinä ajassa, ja ajattelinkin, että varmaankin on toppavaatteet repaleisina, tai mailat poikki, mutta vastaani tulikin nuorimmaisemme silmät vielä kyynelissä ja huulet verillä.

Ei auttanut kuin alkaa selvitellä asiaa... Pojat olivat pelailleet alkuun ihan hyvässä hengessä, mutta vähitellen olivat vastapuolella alkaneet taklailla nuorimmaistamme penkkaan, ja suut kävivät tiuhaan puolin ja toisin. Veljekset olivat pyöritelleet kavereita mennen tullen kaksistaan, ja siitäkös sitten meteli nousi. Oli siinä ollut jotain muutakin: pelisäännöistä oli ollut monta mielipidettä, ja tietäähän sen, kun monta kokkia on soppaa keittämässä, ettei siitä ainakaan hyvä tule.  Hetki siinä meni vielä pelaillessa, kunnes jossain taistelutilanteessa toinen esikoisen luokakavereista tuli kysäisemään nuorimmaiseltamme, että haluaako turpaan, ja kovapää E vastasi, että antaa tulla... Ja sittenhän tuli: kaveri riisui hanskansa ja vetäisi E:tä suoraan suulle. Itkuhan siitä pääsi, ja kun edelleen porukka jatkoi suunsoittoa, isoveli J kävi tuuppaisemassa kaikki kolme tantereeseen. Muut lähtivät huudellen koteihinsa, meidän pojat keräsivät tavaransa, ja tulivat myös kotiin.

Asia setvittiin kotona, ja sen jälkeen otin puhelun tämän lyöjän vanhemmille. Perhe on tuttujamme, olemme istuneet iltaa yhdessä, ja poikien koulujutuissa näemme myös. Selvitin asian, ja lupasivat keskustella kotona. Mies otti yhteyttä myös toisten poikien äitiin, ja selvitti asian. Isommat pojat olivatkin sitten jo yhteyksissä ja sopivat yhteisistä menoista vielä tämän päivän aikana.

Meidän pojat eivät missään tapauksessa ole puhtaita pulmusia tässäkään jutussa, enkä pelkästä tuuppimisesta tms ottaisi yhteyttä lasten kotiin, sillä  sellaiset kuuluvat poikien touhuihin, halusimmepa tai emme. Jääkiekko on kontaktilaji, kuten jalkapallokin, tönimistä ja tuuppimista ei niissä voi estää, vaan se kuuluu pelin luonteeseen. Jonkin verran siihen kuuluu myös suun soittaminen, varsinkin tuon ikäisten keskinäisissä höntsyissä, mutta missään tapauksessa lyöminen ei. Lyöjän äiti otti ihan hyvän kannan asiaan, puhuivat kotona, ja jonkin ajan päästä tuli poika äitinsä kanssa pyytämään anteeksi. Asia sovittiin, toivottavasti kaikki on nyt ok. Pidimme puhuttelua myös omille pojillemme muutamaankin otteeseen tänään, ihan syyttömiä hekään eivät tähän episodiin olleet, vaikka toinen altavastaajaksi joutuikin. Siitä kehuin poikia, etteivät lähteneet lyömään takaisin, järkikulta pysyi päässä. Olen myös tyytyväinen, että esikoisemme on puolustanut pääasiassa sanoin pikkuveljeään, vaikka nyt  tuuppasemassa loppujen lopuksi kävikin. Ja tässä jupakassa tuli todistettua sekin väittämä, mitä olemme tuolle E:lle monesti sanoneet, että kun tarpeeksi soittaa suuta, niin jossain vaiheessa tulee varmasti turpiin. Tosin odottelin sen toteutuvan vasta sitten joskus hamassa tulevaisuudessa kostean ravintolaillan jälkeen jossain nakkikiskan nurkalla...  Jep.

Veljekset kuulemma pelaavat hyvin yhteen kentällä. Esikoinen on virtuoosi melkein missä pelissä tahansa, mutta että nuorimmaisemmekin, joka on ollut vähän köntyksen oloinen, pystyy helposti viemään itseään muutamaa vuotta vanhempaa pelaajaa kahveelle... Nyt pitäisi saada houkuteltua E paikalliseen jääkiekkoporukkaan pelaamaan, varmasti pärjäisi siellä.

Ja sitten muihin juttuihin.

Meillä on mellastanut remonttireiska tuolla yläkerrassa: mies laittaa kuntoon entistä J:n, nykyisin poikien huonetta. E:lla on huone alakerrassa, mutta on viime aikoina ollut usein yökylässä isoveljen huoneessa. Päätimmekin siirtää sängyn kokonaan yläkertaan, jääköön muut tavarat alas. E:n huoneesta teemme sellaisen puuhasteluhuoneen, sinne jää legot ja sotilaat, marsuherra asuttaa sitä edelleen, mutta lisäksi sinne pitäisi tulla lisää pöytätilaa ja hyllyjä, joihin saan levitettyä omia roiniani, esim. korttijuttuja. Meidän makuuhuoneessahan minulla kyllä on oma nurkkaus, mutta sinne mahtuu vain ompelujutut ja langat, askartelutarvikkeille ei jää enää tilaa. Ai miten niin minulla on paljon tavaraa...?  

Tänään käytiin miehen kanssa ostamassa pojille tv-taso, ja hyllyt seinille laitettavaksi, lisäksi ostimme olohuoneeseen kaksi tummaa kuutiorahia. Pojat saavat viedä tuon vanhan nahkaisen huoneeseensa pelijakkaraksi, uusille löytyy käyttöä täällä alhaallakin. Lisäksi mies löysi pojille yölamput edullisesti, nyt on sälleillä vallan komea huone! Kelpaisi minullekin.

Pojat ovat jälleen luistelemassa, pitäisi kotiutua kahdeksan maissa. Kohtä pitää lähteä avannolle, että pääsee herkuttelemaankin. Mies on luvannut tehdä herkkuruokaa: maustettuja lohkoperunoita, pihviä ja bearnaiskastiketta, sekä salaattia. Voi namia! 

Herkkua iltaa!

-S-