Koko päivän on ripsinyt lunta, enemmän ja vähemmän tuulen kera. Maassa on ohut lumipeite, niin ohut, että ruoho vielä paistaa alta. Ja heti on huomattavasti valoisampaa. Tänään sain ostettua linnuillekin ruokaa lintulaudalle, raukat ovat siellä käyneet kurkkimassa jo monta kertaa, eikä ole mitään ollut. Viikonloppuna pääsen siis seurailemaan niiden käyntiä, jos nyt sitten osaavat tulla...

Eltsu sai pakettinsa, kävin hänen blogissaan kurkkimassa. Ja tässä sen sisältö:

Paratiisiteetä, vaniljakahvia, suklaa- ja lakupötköjä, sammakkoheijastin ja itse tehty kortti. Tuon sammakkoheijastimen väkästelin varta vasten hänelle, kun urkkimisreissujeni tuloksena tiesin hänen pitävän sammakoista.

Heijastinkangasta pitäisi löytää jostain lisää, saisin taas tehdä enemmänkin. Oman kylän hyvä kangaskauppa, josta aiemmin olin sellaista ostanut, muutti alkusyksystä muutaman kymmenen kilometrin päähän, enkä nyt tiedä, mistä muualta moista saisin. Viime vuonna tein heijastimia melkoisen monta: sammakoita, sydämiä, prinsessakruununkin. Olivat mukavia pieniä muistamisia jouluna. Omassa toppatakissanikin taitaa killutella sydänpari edelleen. Mutta heijastimiahan ei ole koskaan liikaa, eihän?

Kohta täytyy laittaa takkaan tuli, täällä on kylymä!  Tuuli on hujeltanut talon nurkilla koko päivän ja sen huomaa. Hyrrr! Mies on usein hoitanut meillä lämmittämisen, mutta taisi eilen illalla jättää tahallaan sen tekemättä, jotta saisi minutkin taas siihen hommaan. Minä kun olen sellainen laiskimus, että kotona jätän kyllä ihan mielelläni välillä hommia muille, ja teen itse jotain mukavampaa... Ja nyt sitten palelen. Hö! Mukillinen kuumaa teetäkin voisi lämmittää, ja mummun kutoma saali sohvan nurkassa...

Lämmöllä,

-S-